Pohjois-Savon linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä on päivitetty vastaamaan maakunnan työmarkkinatilannetta ja lähiajan näkymiä. Työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut viimeisen parin vuoden aikana merkittävästi, ja samaan aikaan työvoiman kysyntä on hiipunut. Syksyllä 2025 laaditun Pohjois-Savon työvoimabarometrin mukaan työvoiman kysynnän vähentymisen myötä työvoimapulaa on vähemmän ja monessa ammattiryhmässä työvoimasta on ylitarjontaa.
Merkittävää muutosta työvoiman kysyntään ja tarjontaan ei ennakoida tapahtuvan vuoden 2026 alkuvuoden aikana. Myös työ- ja elinkeinoministeriön laatiman syksyn 2026 työmarkkinaennusteen sekä Pohjois-Savon alueellisten kehitysnäkymien mukaan työttömien määrä ei käänny (kausitasoitetusti) laskuun vielä alkuvuoden 2026 aikana, vaan vasta viiveellä talouskasvun myötä.
Pohjois-Savon ELY-keskus, 1.1.2026 alkaen Itä-Suomen elinvoimakeskus, seuraa aktiivisesti työmarkkinoita ja työvoiman saatavuuden tilannetta. Alueelliseen linjaukseen voidaan tehdä muutoksia kesäkuussa 2026 julkaistavan uuden linjauksen yhteydessä.
Pohjois-Savon ELY-keskus on päivittänyt työlupalinjaustaan, ja katsoo, että seuraaville ammattialoille voidaan rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta ilman, että työpaikka on julkisesti haussa:
- Yleislääkärit
- Ylilääkärit ja erikoislääkärit
- Hammaslääkärit
- Pelto- ja avomaaviljelijät
- Puutarhurit, kasvihuoneviljelijät ja -työntekijät
- Liha- ja lypsykarjan kasvattajat sekä muiden kotieläinten kasvattajat
- Hitsaajat ja kaasuleikkaajat
- Koneenasettajat ja koneistajat
- Maanviljelyn avustavat työntekijät
- Avustavat puutarhatyöntekijät
Pohjois-Savon alueellisen työlupalinjauksen valmistelussa on huomioitu alueen työmarkkinatilanne ja kuultu työmarkkinaosapuolten ja elinkeinoelämän sekä työvoimaviranomaisten näkemyksiä. Työvoiman saatavuutta harkittaessa on hyödynnetty mm. työ- ja elinkeinohallinnon ennakointitietoa, Työvoimabarometria ja työllisyyskatsauksia.
EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tuleva ulkomaalainen tarvitsee yleensä oleskeluluvan
Suomessa toimivan työnantajan edellytetään ensisijaisesti rekrytoivan työvoimaa Suomesta ja EU- ja ETA-alueelta. EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa. Vastaava oikeus on myös Norjan, Islannin, Liechtensteinin ja Sveitsin kansalaisilla. EU:n ulkopuolelta Suomeen töihin tuleva ulkomaalainen tarvitsee yleensä oleskeluluvan. Työntekijän toimeentulon tulee olla turvattu ansiotyöllä kuukausittain työntekijän oleskeluluvan voimassa ollessa.
Työvoiman saatavuutta arvioitaessa selvitetään, voiko tehtävään saada työvoimaa Suomesta tai EU- ja ETA-alueelta. Arvioinnissa huomioidaan ELY-keskuksen laatima työlupalinjaus. Alueellinen työlupalinjaus linjaa ne ammattialat, joilla työvoiman saatavuus on vaikeutunut ja joihin on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta ilman, että työpaikka on julkisesti haussa.
Työnantajan on myös tietyin edellytyksin mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta, vaikka ammattialaa ei olisi vapautettu saatavuusharkinnasta alueellisessa työlupalinjauksessa. Mikäli työsuhteelle ja työnantajalle laissa asetetut edellytykset täyttyvät ja työpaikka on ollut julkisesti haussa, mutta työmarkkinoilta ei ole saatavilla sopivaa työvoimaa, työnantajan on mahdollista rekrytoida työvoimaa EU:n ulkopuolelta. Työntekijän sopivuuden arviointi kuuluu lähtökohtaisesti työnantajalle.
Alueellinen työlupalinjaus perustuu ulkomaalaislakiin (301/2004). Saatavuusharkinta liittyy vain työntekijän oleskelulupaan. Erityisasiantuntijan oleskelulupaan ei liity saatavuusharkintaa.