Kierrätysposliinin ja keramiikkajätteen tarkkaa määrää ei Suomessa tilastoida erikseen, mutta potentiaali on valtava. Arvioiden mukaan pelkästään kylpyhuoneremonteista syntyy vuosittain yli 1 000 tonnia kierrätettävää materiaalia, kun huomioidaan Suomessa uusittavat noin 50 000 kylpyhuonetta. Tähän asti posliini on ollut haastava materiaali, sillä se ei sovellu lasinkeräykseen eikä pala jätteenpolttolaitoksissa.
Kiertotalous käytännössä: vessanpöntöstä takkakiveksi
Salpamaa Oy:n ja Tulikivi Oy:n yhteistyö osoittaa, kuinka innovatiivinen jätteenkäsittely voi luoda uutta liiketoimintaa. Tulikiven Heinäveden tehtaalla on vuodesta 2021 lähtien hyödynnetty keramiikkateollisuuden sivuvirtoja, ja nyt kysynnän kasvaessa raaka-ainetta hankitaan myös purkutyömailta saniteettiposliinin muodossa.
”Haluamme varmistaa, että käytöstä poistettujen vessanpönttöjen ja lavuaarien matka takkatiilien materiaaliksi on mahdollisimman sujuva. Päätimme laskea saniteettiposliinin arvonlisäverotonta vastaanottohintaa 75 eurosta 60 euroon tonnilta, jotta saisimme materiaalia kiertoon vieläkin enemmän”, toteaa Salpamaa Oy:n toimitusjohtaja Antti Leiskallio.
”Kyseessä on malliesimerkki aidosta kiertotaloudesta. Kun saamme kasvatettua volyymeja, voimme tarjota teollisuudelle entistä enemmän ekologista uusioraaka-ainetta, joka korvaa neitseellisiä materiaaleja, kuten savea ja hiekkaa. Samalla vähennämme loppusijoitettavan jätteen määrää merkittävästi.”
Kannattaa myös taloudellisesti
Materiaalin matka alkaa lajittelusta jo syntypaikalla, kuten rakennustyömailla tai Salpakierto Oy:n lajitteluasemilla. Salpamaa Oy käsittelee saniteettiposliinin Kujalan käsittelykeskuksessa Lahdessa, jossa posliini murskataan alle 16 mm:n fraktioon ja roskat ja muut epäpuhtaudet poistetaan prosessin aikana.
Erilliskerätystä saniteettiposliinista peräti 95 prosenttia saadaan hyödynnettyä materiaalina.
Kierrätetyn posliinin käyttö esimerkiksi Tulikiven Kermansavi-takkojen rungoissa, uunielementeissä ja pinnoituksessa ei ole vain ekologista, vaan se parantaa myös valmistusprosessin energiatehokkuutta.
”Tulikivi-yhteistyömme osoittaa, miten kiertotalous on enemmän kuin jätteenkäsittelyä. Se on arvoa luova vastuullinen tapa hyödyntää materiaaleja uudelleen. Takkamallisto osoittaa, kuinka innovatiiviset ratkaisut yhdistävät kestävän kehityksen ja liiketoiminnallisen järkevyyden. Näitä konkreettisia edistysaskeleita tarvitaan vain enemmän”, Leiskallio sanoo.
”Saniteettiposliinin erilliskeräys kannattaa myös taloudellisesti, sillä sen vastaanottohinta on nyt selvästi edullisempi kuin sekalaisen rakennusjätteen. Tämä on konkreettinen tapa yrityksille ja pientuojille edistää vastuullisuutta ja säästää samalla kustannuksissa”, Leiskallio muistuttaa.