– Jalkaväkimiinat vahvistavat Suomen puolustusta ja lisäävät pidäkettä merkittävällä tavalla. Suomella on varmistettavanaan yli 1300 kilometriä Venäjän vastaista rajaa, joka on samalla myös Naton itärajaa. Mahdollisimman vahva pidäke varmistaa, että raja säilyy rauhallisena jatkossakin, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Autto kuvaa.
Autton mukaan muuttunut turvallisuustilanne edellyttää kykyä turvata alueellista koskemattomuutta yhä useammin keinoin.
– Itänaapurimme on valitettavasti piittaamaton kansainvälisistä sopimuksista tai naapurivaltioiden suvereniteetista. Ei ole olemassa perusteita sille, että rajoittaisimme omaa kykyämme puolustautua mahdolliselta aggressiolta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että moderni taistelukenttä on muuttunut yhä monimuotoisemmaksi, mikä edellyttää myös puolustukselta yhä enemmän, painottaa Autto.
Päätös jalkaväkimiinojen palauttamisesta Suomelle tehtiin huolellisen virka-arvion pohjalta.
– Päätös Ottawan sopimuksesta irtaantumisesta perustui puolustushallinnon ja ulkoministeriön huolelliseen arvioon muuttuneesta toimintaympäristöstä ja sodankäynnin tavoista. Isänmaan etu on ollut etusijalla koko prosessin ajan. Kokoomus on ollut kaukaa viisas ja kannattanut sopimuksesta irtaantumista jo pitkään, kuvaa Autto.
Autto muistuttaa, että Suomi on vahvasti sitoutunut miinojen turvalliseen ja vastuulliseen käyttöön.
– Suomi on sitoutunut kansainvälisen sääntöpohjaisen järjestelmän puolustamiseen. Ottawan sopimuksen humanitäärisiin päämääriin, kuten miinojen haittojen vähentämiseen olemme täysin sitoutuneita jatkossakin. Lisäksi, jos miinoja jouduttaisiin käyttämään, olisi niiden käyttö tarkoin suunniteltua ja vastuullista ja esimerkiksi jokaisen miinan sijainti kirjattaisiin tarkkaan ylös niiden tehokkaan raivauksen mahdollistamiseksi, vakuuttaa Autto.
Autto korostaa sitä, kuinka jalkaväkimiinojen käyttöönotto on vain yksi mutta tärkeä osa hallituksen toimia kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi.
– Suomen turvallisuuden varmistaminen on eduskunnan tärkein tehtävä. Jalkaväkimiinojen käyttöönotto on jatkumoa Orpon hallituksen puolustuspanostusten pitkälle listalle. Hallitus teki keväällä 2025 päätöksen kasvattaa Suomen puolustuspanostuksia 3 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuoteen 2029 mennessä ja lisäksi tämän vuoden talousarviossa Puolustusvoimille myönnettiin historiallisen suuri kuuden miljardin euron tilausvaltuus puolustusmateriaalihankintoihin, päättää Autto.