Vaikka tehomaksu ei Energiaviraston mukaan olisi pakollinen ja verkkoyhtiöiden tulisi jatkossakin tarjota myös tehomaksuttomia siirtosopimuksia, on valmisteltu malli herättänyt laajaa huolta kansalaisten, asiantuntijoiden ja useiden sidosryhmien keskuudessa. Taustalla vaikuttaa yhä kuluttajien muistissa olevat merkittävät sähkönsiirron hinnankorotukset sekä se, että kotitalouksien ostovoima ei ole vieläkään täysin toipunut vuoden 2022 energiakriisin ja poikkeuksellisen korkean inflaation vaikutuksista.
Erityistä kritiikkiä on kohdistunut siihen, että tehomaksu määräytyisi kuukauden aikana mitatun korkeimman 15 minuutin tehopiikin perusteella. Useat asiantuntijat ja energiayhtiöt ovat todenneet, ettei varttimittaus vastaa sähköverkon todellista kuormittumista eikä verkon mitoitusperusteita. Lisäksi yksittäinen, lyhytkestoinen tehopiikki – esimerkiksi sähkösaunan lämmittämisen tai sähköauton latauksen yhteydessä – voisi johtaa koko kuukauden tehomaksuun, mikä koetaan monien kotitalouksien näkökulmasta kohtuuttomaksi ja epäoikeudenmukaiseksi.
Huolta on herättänyt myös esitetty viiden kilowatin tehokynnys, jota on laajasti pidetty liian matalana erityisesti omakoti- ja vapaa-ajan asunnoissa. Suomen Omakotiliitto on lausunnossaan katsonut, että tällainen raja johtaisi ennakoimattomiin ja arjen tavanomaisiin käyttötilanteisiin liittyviin lisämaksuihin.
Sähkön hinnoittelujärjestelmän tulee kannustaa energiatehokkuuteen ja verkon kuormituksen hallintaan, mutta sen on samalla oltava oikeudenmukainen, ymmärrettävä ja teknisesti perusteltu. Mikäli järjestelmä koetaan epäselväksi tai kohtuuttomaksi, vaarana on kuluttajien luottamuksen heikkeneminen sekä energiapolitiikan hyväksyttävyyden rapautuminen.
– Energiaviraston määräys ja verkkoyhtiöiden käytännöt eivät saa missään nimessä johtaa kuluttajien kannalta kohtuuttomiin, vaikeasti ennakoitaviin tai harhaanjohtavasti markkinoituihin sähkönsiirtosopimuksiin, Asell linjaa.