“Satamatunnelia viedään nyt eteenpäin tavalla, joka herättää vakavia kysymyksiä kaupungin taloudellisesta ohjauksesta ja siitä, miten Helsingin kilpailukykyä ja elinvoimaa tosiasiallisesti vahvistetaan. Tulemme vaatimaan asian palauttamista valmisteluun siten, että päätöksenteon tueksi saadaan kattava hyöty-kustannuslaskelma ja investoinnin kannattavuuslaskelma” Vihreiden kaupunginhallituksen jäsen Suvi Pulkkinen kommentoi.
Normaalisti kaupungin liikennehankkeista laaditaan hyöty-kustannuslaskelma, mutta satamatunnellista laskelmaa ei ole tehty siitä huolimatta, että kaupungin oma liikennehankkeiden käsittelyohje linjaa yksiselitteisesti, että nämä laskelmat tehdään myös konserniyhtiöiden hankkeista.
Helsingin Satama on sataprosenttisesti kaupungin omistama yhtiö, ja sen investoinnit ovat suoraan pois kaupungin saamasta tuloutuksesta sekä muista strategisista kehityskohteista. Päättäjät eivät ole myöskään saaneet päätöksenteon pohjaksi käyttöönsä Sataman omaa arviota tämän tunneli-investoinnin liiketaloudellisesta kannattavuudesta.
“Noin 320 miljoonan euron suuruisen hankkeen eteneminen ilman kattavaa hyöty–kustannuslaskelmaa tai normaalia kannattavuusarviota poikkeaa tavanomaisesta kaupunkikehitysinvestointien arviointikäytännöstä.” Pulkkinen sanoo.
Tunnelin suuaukolle suunniteltu sijainti tulee estämään noin tuhansien asuntojen ja työpaikkojen rakentamisen alueelle. Tämä vaikuttaa Helsingin mahdollisuuksiin kehittää tätä suoraan ja tiiviisti kantakaupunkiin kytkeytyvää aluetta asumisen, toimitilojen ja palveluiden näkökulmasta, ja sitä kautta myös pitkän aikavälin verotulokertymään.
”Nykyinen tunnelilinjaus heikentää merkittävästi Salmisaaren kehittämismahdollisuuksia ja tarkoittaa Helsingille huomattavaa menetystä sekä rakennusoikeutena että tulevina verotuloina. Tämän kokoluokan päätöksiä ei tulisi tehdä näin puutteellisilla tiedoilla.” Pulkkinen sanoo.
Tunnelin rahoitusmalli nojaa oletukseen keskusta-alueen satamien liikennemäärien kasvusta. Viime vuosien kehitys osoittaa kuitenkin rahtiliikenteen kasvun painottuneen Vuosaareen. Mikäli hanke toteutettaisiin ilman leikkauksia kaupungin palveluihin tai veronkorotuksia, kustannukset kohdistuisivat sataman käyttäjille, käytännössä logistiikka- ja vientiyrityksille. Arvioitu lisäkuormitus olisi 10–20 miljoonaa euroa vuodessa.
“On vaikea nähdä, miten tunneli-investoinnin aiheuttamat lisäkustannukset vahvistaisivat Helsingin asemaa Suomen johtavana kaupan ja liiketoiminnan keskuksena” Pulkkinen sanoo.
Kaupunginhallitus on nyt käsitellyt satamatunnelin jatkoa kolmessa peräkkäisessä kokouksessaan, ja päätti tänään siirtää päätöksentekoa vielä viikolla eteenpäin.