“Helsinki on toiminut muun muassa nostamalla varhaiskasvatuksen ammattilaisten palkkoja Helsingin palkkakehitysohjelman avulla sekä täydennyskouluttamalla varhaiskasvatuksen ammattilaisia, mikä on nostanut merkittävästi kelpoisen henkiöstön määrää”, Vanhanen kertoo.
Varhaiskasvatuksen kelpoisen henkilöstön määrä on kaupunkitasoisesti noussut vuodesta 2024 seuraavasti: varhaiskasvatuksen opettajien osuus 54,8 prosentista 57,3 prosenttiin, erityisopettajien osuus 56,0 prosentista 66,0 prosenttiin, lastenhoitajien 63,7 prosentista 70,1 prosenttiin ja sosionomien osuus 31,2 prosentista 34,9 prosenttiin. Kelpoisen henkilöstön määrä Helsingissä on korkeampi kuin naapurikaupungeissa Espoossa ja Vantaalla. Vanhanen näkee kelpoisen henkilöstön epätasaisen jakautumisen Helsingin eri alueille kuitenkin merkittävänä haasteena, jota on syytä ratkoa aiempaa määrätietoisemmin. Arviointiraportissa nousee esille, että haastavimmilla alueilla keskimäärin opettajista vain 45 prosenttia opettajista oli kelpoisia, kun taas kaikkein hyväosaisimmilla alueilla heitä oli yli 60 prosenttia.
“Helsinki on pyrkinyt parantamaan tasa-arvoisia mahdollisuuksia koulutukseen ja varhaiskasvatukseen esimerkiksi erillisellä tarveperustaisella rahalla, jonka avulla haastavien alueiden varhaiskasvatuksen opettajille on maksettu palkanlisää. Helsingin haastavimmilla alueilla kelpoisen henkilökunnan osuus oli vertailussa vain vähän pienempi kuin Espoossa keskimäärin, minkä voisi nähdä osoituksena siitä, että tehdyt toimenpiteet ovat olleet tehokkaita. Helsingin strategiassa ja budjetissa on vahva panostus peruskoulun vahvistamiseen, ja tämä raportti osoittaa, että myös varhaiskasvatukseen on satsattava lisää tasa-arvoisten mahdollisuuksien lisäämiseksi. Varhaiskasvatuksen tarveperustaista rahaa onkin lisättävä”, Vanhanen sanoo.
Vanhanen toteaa, että kelpoisen henkilöstön määrää Helsingin eri alueilla on välttämätöntä seurata tulevaisuudessa edelleen ja lisätä toimenpiteitä niille alueille, joissa kelpoisen henkilöstön saaminen on kaikkein haastavinta, jotta lasten tasa-arvoiset mahdollisuudet toteutuvat ja koulutuksen eriytyminen vähenee.
“Varhaiskasvatuksesta on lapselle paljon hyötyä koulupolkua ajatellen ja haluan, että Helsingissä saa hyvät lähtökohdat kouluun ja hyvän pohjan suomen kielen osaamiselle jokaisessa päiväkodissa riippumatta siitä, millä postinumeroalueella lapsi asuu.”
Vanhanen muistuttaa, että lähtökohdiltaan haastavammillakin alueilla on hyviä ja toimivia päiväkoteja, joista täytyy ottaa oppia. Samalla koko varhaiskasvatus vaatii lisää satsauksia, jotta kaikissa päiväkodeissa riittää sijaisia ja henkilöstö viihtyy työssään, jolloin kelpoista henkilöstöä on riittävästi myös tulevina vuosina.