Lehdistötiedote 4.12.2025
Katajanokan Kasinolla 3.12.1925 perustettu Reserviupseerikerho loi perustan koko Suomen reserviläistoiminnalle. Nyt perinne jatkuu vahvempana kuin koskaan, jäsenmäärän lähestyessä kuuttasataa ja toiminnan uudistuessa vastaamaan Nato-aikaa.
KHRU:n voima: Kyky elää ajassa
Nykyään Kanta-Helsingin Reserviupseereina (KHRU) tunnetun yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Kari Heiskanen kiteytti satavuotisen menestystarinan jatkuvaksi uudistumiseksi.
”Yhdistyksemme suuri vahvuus on aina ollut elää ajassa. Perustajilla ei ollut käsitystä millainen maailma olisi sata vuotta myöhemmin, mutta kerho on pysynyt ja vahvistunut – kiitos sukupolvien, jotka ovat tarttuneet tilaisuuksiin ja tuoneet uusia ideoita”, hän kertoi.
Heiskanen muistutti myös käännekohdista, joissa roolia on määritelty uudelleen – suojeluskuntien lakkauttamisesta 1990-luvun murrokseen ja ampumatoiminnan kehittämiseen. Myös Nato-ajan mahdollisuuksiin on tartuttu rivakasti osallistumalla yhteistoimintaan liittolaisjoukkojen kanssa.
”Kyky edetä nopeasti on ollut tämän kerhon voima – pidetään siitä kiinni jatkossakin.”
”Reservimme tärkein runko”
Illan juhlapuheessa myös Reserviupseerikoulun johtaja, eversti Niko Hölttä näki ajassa elämisen kriittisen tärkeäksi.
”Johtajuuden kulmakivet säilyvät, samalla kun sotilasjohtajan on uudistuttava ajassa. Vähemmän teoriaa, enemmän käytäntöä, on Ukrainan sotakin osoittanut.”
Vaativa ja laadukas johtajakoulutus on välttämätön Puolustusvoimien tehtävien täyttämiseksi ja Suomen puolustuksen on aina oltava uskottava, oli maailman tilanne millainen tahansa.
”Suomen ei ole koskaan varaa suhtautua puolustukseen kevein mielin”, hän painotti.
Hölttä muistutti, että maamme itsenäisyyden puolustus nojaa tänä päivänä suomalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, joka on koko puolustuksemme perusta. Hän uskoo, että ilman nykyisenkaltaista asevelvollisuutta, Suomessa ei olisi näin vahvaa maanpuolustustahtoa.
”Yleinen asevelvollisuus on tässä ratkaisevan tärkeässä asemassa ja reservin johtajat on reservimme tärkein runko. Siksi elinvoimaisen ja maanpuolustustahtoisen reservin toimintaedellytykset on turvattava”, Hölttä sanoi.
Osaamisen kehityttävä jatkuvasti
Jatkuvan kehityksen merkitystä korosti myös KHRU:n puheenjohtaja Pekka Suominen. Yksi merkittävä syy kerhon perustamiseen aikanaan oli halu luoda yhdysside sotilaskoulutuksen ja siviilielämän, ja samalla aktiiviupseerien ja reservin välille.
”Sata vuotta sitten perustajien toiveissa oli varmistaa, ettei koulutetun johtajareservin osaaminen häviä siviiliin siirryttäessä. Vaan että se kehittyy ja on käytettävissä silloin, kun sille olisi eniten tarvetta”, Suominen painotti.
Kuusi vuotta KHRU:ta myöhemmin eli vuonna 1931 perustetun Reserviupseeriliiton lippu myös koristi juhlapaikkaa kertoen, kertoivat, että kyse oli merkkipaalusta koko reserviupseeriyhteisölle. RUL:n 1. varapuheenjohtaja ja ensi vuonna puheenjohtajana aloittava Tuomas Kuusivaara kiitti KHRU:ta pitkäjänteisestä työstä vuosikymmenten aikana.
”Sukupolvien ketju on reserviupseeritoiminnan vahvuus”, Kuusivaara alleviivasi.
Historiallinen sitoumus seuraavalle vuosisadalle
Tutkija Oula Silvennoinen kuvasi juhlaväelle reserviupseeriuden kehitystä osana Euroopan sotahistoriaa – aatelisvirasta kohti ammatillista johtajuutta, massa-armeijoita ja yleistä asevelvollisuutta
Nykyajasta taas kertoi puheenvuorossaan Puolustusvoimien terveiset esittänyt pääesikunnan henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkö, eversti Marko Hirsimäki, joka korosti reserviupseerien merkitystä Nato-aikana. Puolustusvoimat uskoo reserviläisten kykyyn ja osaamiseen, ja Nato-tehtäviä tulee avautumaan reserviläisille tulevaisuudessa niin koti- kuin ulkomaillakin.
Illan päätteeksi läsnäolijat allekirjoittivat julkilausuman, jossa he sitoutuivat tukemaan reserviupseeritoimintaa myös seuraavat 100 vuotta.
Lisätiedot
Pekka Suominen, KHRU, puheenjohtaja, 045 7929 7960, puheenjohtaja@khru.fi