Julkishallinnon organisaatioiden mainetta tutkittiin loka–marraskuussa 2025, ja kyselyyn vastasi yhteensä 10 727 suomalaista. Hyvämaineisimmaksi arvioidun FinnHEMS-lääkärihelikopteripalvelun mainearvosana nousi viime vuoden 3,87:stä nyt 4,01:een eli erinomaiselle tasolle viisiportaisella asteikolla 1–5.
Eniten mainettaan paransi Puolustusministeriö, jonka mainearvosana nousi edellisvuoden 3,49:stä nyt 3,70:een.
Kaikkien kymmenen parhaan joukkoon sijoittuneiden organisaatioiden maine on hyvällä tai erinomaisella tasolla.
Suomen 10 hyvämaineisinta julkishallinnon organisaatiota
“Lähes kaikki organisaatiot kymmenen parhaan joukossa tekevät työtä, joka vahvistaa turvallisuutta maassamme, joko maanpuolustuksen tai terveys- ja pelastuspalvelujen parissa. Merkittävää on Puolustusministeriön maineen 0,21 yksikön nousu, joka oli koko tutkimuksen isoin parannus. Turvallisuus ja maanpuolustus ovat tällä hetkellä selkeästi tärkeitä teemoja meille suomalaisille”, sanoo Reputation and Trust Analyticsin toimitusjohtaja Harri Leinikka.
Tutkimuksessa seurataan myös luottamuksen kehittymistä kansalaisten keskuudessa
25 tunnetuimman julkishallinnon toimijan keskiarvon kautta. Näiden organisaatioiden ansaitsema luottamus on pysynyt tarkalleen samalla tasolla kuin viime vuonna, 3,50.
”Yksittäisten organisaatioiden ranking-sijoitusten rinnalla oleellista on se, että laajemman organisaatiojoukon nauttima luottamus on pysynyt leikkauksista huolimatta hyvällä tasolla. Ei riitä, että sisäisen turvallisuuden kannalta kriittisillä organisaatioilla on vahva luottamus. Demokratian ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta on erittäin tärkeää, että julkishallinnon luottamus on laaja-alaisesti hyvällä tasolla, sillä muuten hybridivaikuttajat voivat hyödyntää eripuraa ja jakautuneisuutta yhteiskunnassamme”, Leinikka jatkaa.
Vuorovaikutuksen merkitys kohonnut ennätyksellisen paljon
Julkishallinnon Luottamus&Maine 2025 -tutkimuksen regressioanalyysistä käy ilmi, että tuotteet ja palvelut -dimensio on julkishallinnon organisaatioiden sidosryhmätukeen eniten vaikuttava osatekijä.
”Tämäkin linkittyy siihen, että julkishallinnon organisaatioiden toivotaan olevan toimintakykyisiä. Kansalaiset odottavat myös, että organisaatiot toimivat kustannustehokkaasti”, sanoo Reputation and Trust Analyticsin vanhempi neuvonantaja Nina Laakso.
Maineen osatekijöiden vaikutus sidosryhmätukeen julkishallinnon organisaatioissa 2018–2025
Tuotteet ja palvelut -dimensio on ollut vaikuttavin osatekijä julkishallinnon organisaatioiden maineessa koko mittaushistorian ajan, vuodesta 2018, ja siinä on ollut nousua aina vuodesta 2021 lähtien.
Tänä vuonna erityisen paljon on kohonnut vuorovaikutus-osatekijän vaikuttavuus.
”On valtavan tärkeää, että julkishallinnon organisaatiot ja niiden ylin johto ovat vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa: viestivät avoimesti ja ymmärrettävästi tekemisistään – ja kuulevat ja ymmärtävät kansalaisia. Tähän pätee aivan sama kuin yksilöiden väliseen vuorovaikutukseen: mitä paremmin tunnemme organisaatiot, sitä enemmän niihin luotamme, ja parempi vuorovaikutus vahvistaa myös mainemielikuvaa”, sanoo Nina Laakso.
”Vuorovaikutuksen vaade liittyy tutkimustuloksissa ilmenevään turvallisuuden kaipuuseemme. Suomalaiset haluavat, että meille myös kerrotaan selkeästi ja uskottavasti, että meistä, yhteiskunnastamme ja maanpuolustuksestamme pidetään huolta”, Laakso toteaa.
Näin tutkimme
Julkishallinnon Luottamus&Maine 2025 -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää keskeisten julkishallinnon organisaatioiden mainetta kansalaisten keskuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 1.10.–2.11.2025.
Organisaatioita arvioitiin Reputation and Trust Analyticsin Luottamus&Maine-tutkimusmallilla, jossa organisaation saama mainepistemäärä muodostuu kahdeksan eri osa-alueen keskiarvona. Osa-alueet ovat yrityksen hallinto, talous, johtaminen, innovatiivisuus, vuorovaikutus, tuotteet & palvelut, työpaikka ja vastuullisuus. Tutkimuksessa käytettiin viisiportaista arviointiasteikkoa (1–5).
Tutkimukseen osallistui 10 727 suomalaista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 15–65-vuotiaat suomalaiset valtakunnallisesti (pois lukien Ahvenanmaa). Otos on painotettu väestöä edustavaksi sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan.
Koko aineiston virhemarginaali on korkeintaan noin 0,95 prosenttiyksikköä suuntaansa.