Puolustusmäärärahojen kasvattamista kannattaa nyt selvä enemmistö suomalaisista. Näin käy ilmi Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuoreesta tutkimuksesta. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto ja kansanedustaja, MTS:n puheenjohtaja Jarno Limnell näkevät tuloksissa vahvan viestin: suomalaiset haluavat turvata maansa ja tukea Orpon hallituksen linjaa, jossa puolustusta kehitetään pitkäjänteisesti.
Maanpuolustustahto, luottamus Puolustusvoimiin ja tuki asevelvollisuudelle ovat erittäin korkealla tasolla. 78 prosenttia MTS:n kyselyn vastaajista kokee, että suomalaisten tulisi puolustautua aseellisesti Suomeen kohdistuvassa hyökkäystilanteessa ja neljä viidestä olisi valmis osallistumaan maanpuolustukseen.
Kyselyn mukaan 61 prosenttia suomalaisista kannattaa puolustuspanostusten kasvattamista. Tämä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
”Suomalaiset ymmärtävät, että turvallisuus ei synny itsestään. On rohkaisevaa nähdä, että maanpuolustustahto on näin vahva ja että ihmiset ovat valmiita puolustamaan Suomea. Tämä tahto on puolustuksemme kivijalka, ja sen vaaliminen on tulevien vuosien tärkein tehtävä”, Limnell sanoo.
Orpon hallitus on linjannut, että Suomi nostaa puolustuspanostuksensa 3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä ja edelleen 3,5 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Puolustusta tukeviin toimintoihin investoidaan lisäksi 1,5 prosenttia BKT:sta.
Maavoimien materiaalihankkeet käynnistetään etupainotteisesti, jotta puolustuskyky vahvistuu nopeasti ja suunnitelmallisesti. Hallituksen päätös nostaa reservin yläikärajaa 65-vuoteen nostaa Suomen reservin koon noin miljoonaan vuoteen 2031 mennessä.
”Kun maanpuolustustahto on vahva, meidän on mahdollista nostaa reservimme kokoa ja lisätä suorituskykyjä aivan uudella tavalla. Siksi hallituksen ratkaisut ovat oikeita. Kun olemme hyvin varautuneita, suomalaiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi, vaikka maailmalla myrskyää”, Autto toteaa.
Autton ja Limnellin mukaan on tärkeää, että vahvaa maanpuolustustahtoa tuetaan konkreettisilla teoilla ja resursseilla. Samalla Suomea kehitetään entistäkin kestävämmäksi ja valmiimmaksi kohtaamaan muuttuvan turvallisuusympäristön haasteet.