SDP:n Eveliina Heinäluoma: Hyvän lainvalmistelun ja suotuisan suojelutason vaatimus koskee myös metsästyslakia

Hallituksen esitys 173/2025 koskee suden luontodirektiivin liitteen muutoksen johdosta tehtäviä muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Esityksessä metsästyslaista poistettaisiin säännös suden ympärivuotisesta rauhoituksesta, ja suden rauhoitusajasta säädettäisiin jatkossa metsästysasetuksessa sekä metsästettävien yksilöiden määrä ministeriön asetuksella.

Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut esityksestä kriittisen lausunnon. Lausunnon mukaan susikannan nykytilasta ja ehdotettujen muutosten vaikutuksista ei saa riittävää käsitystä. Arviointineuvoston kritiikki tulee ottaa vakavasti. SDP on kuitenkin valmis hyväksymään suden kannanhoidollisen kiintiömetsästyksen.

– Suden suojeluvelvoitteet eivät poistu metsästyksen myötä. Suden suotuisan suojelutason määrittely pitää perustua ajantasaisimpaan tieteelliseen tietoon, kuten luontodirektiivi velvoittaa, Heinäluoma muistuttaa.

Vaikka susi siirrettiin tiukasti suojeltujen lajien listalta (liite IV) liitteeseen V, jäsenvaltioiden velvollisuus turvata lajin suotuisa suojelutaso säilyy. Tämä edellyttää, että populaation koko ja geneettinen rakenne arvioidaan luotettavasti ja että kiintiöt perustuvat ajantasaisiin hoitosuunnitelmiin. 

– Viitearvoja on tarkistettava säännöllisesti, jotta metsästys ei vaaranna lajin suotuisaa suojelutasoa Suomessa tai EU:ssa, Heinäluoma sanoo.

Valiokuntakäsittelyn aikana hallituspuolueet esittivät alueellisen kiintiömetsästyksen ulottamista myös karhuun ja ilvekseen. Tämä merkitsisi hallituksen esityksen laajentamista. Karhu ja ilves ovat edelleen luontodirektiivin liitteessä IV tiukasti suojeltuja lajeja, joiden metsästys perustuu poikkeusmenettelyyn.  

Heinäluoman mukaan hyvän lainvalmistelun näkökulmasta on kyseenalaista, että valiokuntakäsittelyssä ryhdytään nopealla aikataululla ja puutteellisella valmistelulla muuttamaan hallituksen esitystä. Asiayhteysvaatimuksen tulisi täyttyä, ja esitykset tulee valmistella huolellisesti riittävillä lausuntoajoilla ja vaikutusarvioilla.

– Haluan korostaa laadukkaan lainvalmistelun merkitystä. Esitysten tueksi tarvitaan riittävät vaikutusarviot ja eduskunnalle riittävä käsittelyaika. Huonosti valmistellut esitykset voivat johtaa EU-oikeuden vastaisiin ratkaisuihin ja vaarantaa lajin suojelutason.

Heinäluoman mukaan hyvä lainvalmistelu on edellytys sille, että kansallinen lainsäädäntö on EU-oikeuden mukaista ja turvaa lajien suotuisan suojelutason. Lakeja valmistelevien virkamiesten pitää arvioida tätä esimerkiksi antaessaan asetukset metsästyksestä niin suden, ilveksen kuin karhunkin osalta ennen kuin metsästys voi alkaa.

 – En kannata valiokunnan ehdottamia pykälämuutoksia, jotka koskevat karhun ja ilveksen kiintiömetsästystä. Pidän tärkeänä, että pystymme Suomessa huolehtimaan kestävällä tavalla uhanalaisten lajien suojelusta, Heinäluoma päättää.