– Onko Kaikkonen tosissaan valmis luopumaan koko velvoitteesta kattaa hyvinvointialueen alijäämät? Se merkitsisi, että alueiden menot saisivat kasvaa hallitsemattomasti. Jos hän tarkoittaa velkasaneerauksella jonkinlaista maksusuunnitelmaa, niin sote-uudistukseen jo nyt sisältyvässä arviointimenettelyssä alue voi saada reilusti lisää aikaa ja asiantuntijatukea haasteidensa selättämiseksi, Kauma sanoo.
Kauma muistuttaa, että hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisissa tilanteissa ja siksi alueita tuetaan yksilöllisesti.
– Arviointimenettely on asiantuntijatyötä virkavastuulla juuri siksi, ettei ongelmia yritetä paikata poliitikkojen toimesta uudella velkarahalla kaikkien veronmaksajien piikkiin. Olisi kallista ja epäoikeudenmukaista palkita alueita, jotka eivät ole vielä onnistuneet taloutensa hoidossa. Alijäämien anteeksianto ei ole ilmaista, vaan sen maksaa viime kädessä veronmaksajat – kuka muukaan, Kauma sanoo.
Kauma muistuttaa, että hallitus antoi tällä viikolla eduskunnalle odotetun esityksen hyvinvointialueiden alijäämien kattamisen joustoista. Sen tarkoituksena on, että ne alueet, joille vuosi 2026 on liian tiukka aikataulu alijäämien kattamiseksi, saavat uuden määräajan.
– Annamme lisäaikaa niille alueille, jotka sitä aidosti tarvitsevat ja esittävät uskottavan suunnitelman vuoteen 2027 tai 2028. Niille alueille, joille tämä ei riitä, tarjotaan vahvempaa tukea arviointimenettelyn kautta. Tämä on juuri sitä yksilöllistä tukea, mitä hyvinvointialueilla tarvitaan, Kauma sanoo.
Kauma muistuttaa, että hyvinvointialueiden rahoitusta on tällä vaalikaudella vahvistettu noin neljällä miljardilla eurolla vuoteen 2023 verrattuna.
– Sen lisäksi lisärahoitusta on kohdennettu vaikeimmassa tilanteessa oleville alueille, kevennetty ylikireää sote-sääntelyä ja käynnistetty arviointimenettelyjä palvelujen turvaamiseksi. Koko maan tasolla alueiden tilanne onkin kääntymässä. Viimeisimmän arvion mukaan alueiden ylijäämä kasvaa tänä vuonna jo yli 300 miljoonaan euroon. Se on 30 prosentin parannus alkuvuoden ennusteista, Kauma sanoo.
Kauman mukaan tärkeintä on, että hallitus kehittää soten sisältöjä, koska sillä palvelut voidaan turvata. Kaikkoselle hän alleviivaa, että sote-palveluita ei voi pelastaa pelastamatta julkista taloutta.
– Esimerkiksi omalääkärimalli, terapiatakuu, yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu, alueiden rahoitusmallin korjaus, sote-normien keventäminen, teknologian parempi hyödyntäminen. Nämä ovat otos niistä keinoista, joilla sote saadaan toimimaan, Kauma sanoo.
– Erholan asiantuntijaraportti tuotti arvokasta tietoa edellisen hallituksen säätämän hyvinvointialuemallin valuvioista. Hallitus tulee esittämään omat ehdotuksensa jatkoaskelista pääministerin ilmoituksen yhteydessä helmikuussa. On hyvä, että saamme vihdoin konkreettisia ehdotuksia myös oppositiopuolueilta siitä, miten hyvinvointialuemallia voidaan korjata. Sote-uudistuksen tavoitteena oli yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. Tätä työtä on jatkettava, ei jarrutettava. Pelkkä raha ei auta, jos emme käytä sitä oikein ja vaikuttavasti, Kauma päättää.