Kainuun työttömyys on kehittynyt suurimman osan tästä vuodesta pikkuhiljaa parempaan suuntaan. Marraskuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 3 317, mikä on 123 henkilöä enemmän (+4 %) kuin vuotta aiemmin. Kehitys oli alueista neljänneksi parasta. Parasta kehitys oli Lapissa (-1 %) ja heikointa Pirkanmaalla (+14 %). Koko maan työttömyys nousi 9 %.
Työttömyysaste oli Kainuussa kuun lopussa 11,0 %, alueista kuudenneksi vähiten ja 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko maassa työttömyysaste oli 11,8 %, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vuoden takaista enemmän.
Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli kuun lopussa 4 407 henkilöä. Työttömänä heistä oli siis 3 317 ja palveluissa 1 090 henkilöä. Edellisvuodesta tuli laskua 455 henkilöä (-9 %). Työttömiä oli 123 henkilöä edellisvuotta enemmän (+4 %) ja palveluissa peräti 578 vähemmän (-35 %). Laaja työttömyys väheni seitsemällä alueella ja Kainuussa eniten. Koko maassa tuli nousua 3 %.
Pitkäaikaistyöttömyys on noussut useimpina kuukausina jo kahden ja puolen vuoden ajan. Marraskuussa tuli kasvua edelliskuusta 2 % (+19) ja vuoden takaisesta 29 % (+219). Yhteensä pitkäaikaistyöttömiä oli 983. Työttömistä 30 % oli pitkäaikaistyöttömiä. Vuotta aiemmin osuus oli 24 %. Koko maassa pitkäaikaistyöttömiä oli 42 % työttömistä. Vuosi sitten osuus oli 35 %.
Työvoiman kysyntä vuoden takaista pienempää
Työvoiman kysyntä on ollut jo reilun kahden vuoden ajan useimpina kuukausina merkittävästi edellisvuotta vähäisempää. Marraskuussa pienentyminen ei ollut niin suurta, sillä uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin julkiseen työnvälitykseen 8 % vuotta aiempaa vähemmän (-23), yhteensä 268. Kehitys oli alueista viidenneksi parasta. Vain Hämeessä tuli kasvua (+0,2 %). Koko maassa paikkamäärä nousi 16 %. Ennätysvuosien kysyntään on Kainuussa vielä pitkä matka, esimerkiksi vuoden 2022 marraskuuhun verrattuna paikkamäärä tippui 63 %.
Ammattiryhmissä uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kainuussa eniten palvelu- ja myyntityöntekijöille (75), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöille (55) sekä erityisasiantuntijoille (45). Paikkamäärän lasku oli suurinta palvelu- ja myyntityöntekijöillä (-29). Kasvua tuli eniten rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöillä (+14) sekä erityisasiantuntijoilla (+14).
Työvoiman saatavuus on parantunut väliaikaisesti, kun työpaikkojen määrä on laskenut matalasuhdanteen takia. Marraskuun lopussa vähiten työttömänä työnhakijana per avoin työpaikka oli terveydenhuollon erityisasiantuntijoita (mm. lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit), tuotantotoiminnan ja yhteiskunnan peruspalveluiden johtajia sekä johtajia, ylimpiä virkamiehiä ja järjestöjen johtajia.
Tiedot perustuvat KEHA-keskuksen työnvälitystilastoihin.
Seuraava Työllisyyskatsaus julkaistaan 27. tammikuuta 2026.