Hämeenlinnaan kokoontuu tammikuun lopussa 30 kansainvälisesti adoptoitua aikuista ympäri Suomen. Tapahtumalla pyritään laajentamaan vakiintuneita ja suppeita puhetapoja adoptoiduista.
”Kansainvälisesti adoptoidut tulisi nähdä useista eri näkökulmista, kuten ammattien edustajina, maahanmuuttokeskustelun osallisina tai median haastateltavina muistakin teemoista kuin adoptiosta tai esimerkiksi adoption eettisistä kysymyksistä”, Anu-Rohima Mylläri sanoo.
Mylläri on adoptiolautakunnan täysistunnon jäsen ja itsekin adoptoitu. Hänen mukaansa keskustelu adoptoiduista keskittyy usein vain tiettyihin aiheisiin, kuten kiintymyssuhteisiin, traumoihin tai traagisiin elämän käänteisiin. Mylläri on järjestämässä neljän muun adoptoidun kanssa valtakunnallista Juuret ja Siivet – tapahtumaa, joka on suunnattu yli 30-vuotiaille lapsena kansainvälisesti adoptoiduille henkilöille. Tapahtumaan osallistuu ympäri Suomen 30 henkilöä, joista suurin osa on adoptoitu Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista. Myllärin mukaan tapahtuman ideana on haastaa vakiintuneet puhetavat adoptiosta ja tuoda esiin näkökulmia, jotka ovat jääneet aiemmin marginaaliin niin adoptoitujen keskuudessa kuin yhteiskunnallisessa keskusteluissakin. ”Haluamme lisätä ymmärrystä siitä, että adoption ei tarvitse tai pidä olla ainoa määrittävä tekijä ihmisen identiteetissä. Haluamme auttaa adoptoituja näkemään itsensä osana muitakin elämän osa-alueita”, Mylläri sanoo.
Kuulumattomuus jättää ulkopuolelle
Myllärin mukaan adoptoidut kokevat usein samanlaisia haasteita kuin maahanmuuttajat, mutta side synnyinmaahan voi olla hyvin erilainen. Suurimmalla osalla adoptoiduista ei ole synnyinmaansa äidinkieltä, uskontoa tai muuta kulttuuriperimää. Silti esimerkiksi ihonväri ja hiukset muistuttavat arjessa jatkuvasti kuulumattomuudesta valtaväestöön. Myllärin mukaan muun muassa nämä kysymykset aiheuttavat adoptoidulle ristiriitaa siitä, keihin he lopulta kuuluvat ja keihin heidät annetaan kuulua.
”Adoptoidun kohdalla usein kyseenalaistetaan kuuluminen sekä maahanmuuttajiin että suomalaisiin. Silloin adoptoidut jäävät ulos heitä koskevista yhteiskunnallisista keskusteluista”, Mylläri sanoo.
Tapahtuma järjestetään 31. tammikuuta Hämeenlinnassa, ja sen juontavat Ellen Jokikunnas ja Jari Rask. Adoptiolautakunta kerää tapahtumassa adoptoitujen kokemuksia, mikä antaa tärkeää tietoa lautakunnan toiminnalle.
Tapahtumaa rahoittavat Adoptiolautakunta, Adoptioperheet ry, Interpedia.