Elävä musiikki voi liikuttaa meitä monin tavoin, olitpa sitten paikan päällä yleisön joukossa, katsomassa livestriimiä kotona tai esiintymässä lavalla. Mutta mikä tekee näistä hetkistä niin erityisiä? Tutkijat etsivät sekä musiikin kuuntelijoita että muusikoita kertomaan, mikä tekee live- ja striimauskonserteista merkityksellisiä. Osallistumalla tutkimukseen voit auttaa tutkijoita ymmärtämään, miten sekä kuulijat että muusikot kokevat musiikin.
Kuka voi osallistua tutkimukseen?
- Sinun tulee olla vähintään 18 vuotta.
- Riittävä englannin kielen taito, jotta voit osallistua englanniksi käytävään ryhmäkeskusteluun.
- Sinulla tulee olla internet-yhteys. Keskustelut käydään verkkoyhteyden välityksellä.
Kiinnostuitko?
Lisätietoja osallistumisesta: Uutinen tutkimuksesta Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla
Ilmoittaudu tutkimukseen täällä
Martin Hartmann, hankkeen toinen johtaja
710 000 euron rahoitus Suomen Akatemialta
Suomen Akatemia myönsi nelivuotisen, 710 000 euron suuruisen rahoituksen MUSICOTAS-hankkeelle, jossa tutkitaan, miten live- ja striimauskonsertit vaikuttavat esiintyjiin ja yleisöön todellisissa tilanteissa. Tavoitteena on ymmärtää, miten sosiaalinen konteksti vaikuttaa sekä esiintyjiin että yleisöön erilaisissa musiikkikonserteissa.
Live-musiikin suosio on kasvanut maailmanlaajuisesti, ja pandemian aikana suoratoistokonsertit yleistyivät ennätyksellisesti.
”Live-musiikkikokemukset voivat saada muusikot ja yleisön virittäytymään musiikkiin ja toisiinsa.”
”Live-musiikkikokemukset – paikan päällä tai verkossa – voivat liikuttaa ihmisiä syvästikin ja saada muusikot ja yleisön virittäytymään musiikkiin ja toisiinsa. Nykyinen tietomme tästä aiheesta on kuitenkin hajanaista ja perustuu pääasiassa laboratorio-olosuhteissa tehtyihin tutkimuksiin, hankkeen toinen johtaja, Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Martin Hartmann kertoo.
Tutkimus keskittyy erityisesti siihen, miten ihmiset liikkuvat musiikin tahtiin sekä heidän sydämiensä reaktioihin, rytmiseen ja sosiaaliseen synkronointiin, tunnetiloihin ja koettuun nautintoon.
”Kymmenien henkilöiden reaktioiden mittaaminen alle sekunnin tarkkuudella on tekninen haaste. Fysiologisten anturien on oltava mukavia, ja subjektiivinen arviointi on suoritettava osallistujalle mahdollisimman vähäisellä rasituksella. Tavoitteenamme on löytää optimaalinen ratkaisu, joka pitää musiikkikokemuksen mahdollisimman luonnollisena. Löydettyä ratkaisua voidaan soveltaa esimerkiksi urheilu- ja hyvinvointitutkimuksissa”, tutkimuksen toinen johtaja, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tohtori Teemu Ahmaniemi selittää.