– Inhouse-yhtiöt eivät ole katoamassa Suomesta. Uudistuksen myötä niiden toiminta tehdään avoimemmaksi ja reilummaksi markkinoiden kannalta, sanoo Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo.
Hankintalain uudistuksessa sidosyksikkötoiminnalle asetetaan selkeä 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimus. Tämä ei estä kuntien yhteistyötä, mutta varmistaa, että kilpailuttamatta tehtävät hankinnat perustuvat todelliseen omistajaohjaukseen.
Kunnilla säilyy jatkossakin mahdollisuus tehdä hankintoja yhteishankintayksiköiden kautta, järjestää palveluita yhdessä muiden kuntien kanssa sekä tuottaa palveluita omana toimintana silloin, kun markkinoita ei ole.
– Uusi hankintalaki kannustaa järkeviin ja ennakoiviin hankintamalleihin, hankintojen parempaan suunnitteluun sekä alueellisten ja toimialakohtaisten ratkaisujen kehittämiseen. Tämä luo entistä paremmat edellytykset toimivalle kuntien väliselle yhteistyölle, joka ei perustu hankintalain kiertämiseen vaan avoimiin ja kestäviin rakenteisiin, Wallinheimo linjaa.
Hallitus on koko tämän esityksen valmistelun ajan halunnut kuulla kuntakentän ja julkisen sektorin toimijoiden huolia. Siksi eduskunnalle annettavaan esitykseen on sisällytetty tarkkarajaisia poikkeuksia, muun muassa jätehuoltoon ja vesihuoltoon, sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Lisäksi lopulliseen esitykseen on sisällytetty pidemmät siirtymäajat tilanteisiin, joissa muutos vaatii omistusrakenteiden uudelleenjärjestelyä.
Kun muutos on tehty, hyötyjinä ovat kunnat, yritykset ja veronmaksajat
Wallinheimo toteaa, että uudistus edellyttää alkuvaiheessa kunnissa ja hyvinvointialueilla lisätyötä sekä hankintaosaamisen vahvistamista.
– On rehellistä todeta, että tämä muutos ei tapahdu nappia painamalla. Alussa hankintaprosesseja joudutaan tarkastelemaan uudella tavalla ja osaamista kehittämään. Se vaatii aikaa ja työtä, Wallinheimo sanoo.
Samalla Wallinheimo korostaa, että panostus maksaa itsensä takaisin. Selkeämmät pelisäännöt, parempi suunnittelu ja avoimempi kilpailu johtavat pitkällä aikavälillä kustannustehokkaampiin hankintoihin, parempaan laatuun ja vahvempaan luottamukseen koko järjestelmää kohtaan.
– Kun muutos on tehty, hyötyjinä ovat kunnat, yritykset ja veronmaksajat. Lopussa kiitos seisoo: hankinnat toimivat paremmin ja julkiset varat käytetään viisaammin, Wallinheimo sanoo.