Alun perin huumorin ja meemeilyn tiloina tunnetut kuvalaudat ovat muuttuneet verkostoiksi, joissa taantumuksellinen eetos ja syrjivä politiikka kukoistavat. Nimettömyys ja hetkellisyys mahdollistavat vastuun välttelyn, ja keskustelut eskaloituvat nopeasti vihamielisiksi.
Havainnot ovat FM Matti Nikkilän tuoreesta väitöskirjasta Naisvihaa, vastakkainasettelua, taantumuksellisuutta. Neksusanalyysi vihamielisessä verkkoympäristössä. Nikkilä tarkastelee tutkimuksessaan kahta keskeistä ilmiötä: vuonna 2014 alkanutta GamerGate-liikettä, jota pidettiin laajalti naisvihamielisenä häirintäkampanjana ja vuonna 2017 noussutta QAnon-salaliittoteoriaa, joka yhdisteli pelkoa pedofiliasta, saatananpalvonnasta ja tarkemmin määrittelemättömästä tunnelisodasta.
Nikkilä kiinnostui aiheesta GamerGaten kautta. Peliyhteisöissä alkoi esiintyä naisvihaa, mikä sai tutkijan seuraamaan keskustelua ja johdatti hänet myös kuvalaudoille. Nikkilä alkoi seurata muun muassa 4chanin ja Ylilaudan keskusteluja hiljaisena osallistujana, ns. lurkkaamalla.
”Keskusteluissa mielipiteitä perusteltiin tieteellisillä argumenteilla ja käytettiin vahvaa retoriikkaa. Kuvalaudat muuttuivat naisvihamielisiksi paikoiksi. Ymmärsin, että voin kielentutkijana pureutua noihin asioihin”, hän kertoo.
Kuvalaudat ovat vihamielisiä itseensä kohdistuvaa tutkimusta kohtaan, ja voimakkaatkin reaktiot ovat keino puolustautua, mutta myös keino osoittaa yhteenkuuluvuutta. Niiden kulttuurissa jopa omia saavutuksia pilkataan, eikä toiminnalla ole välttämättä pitkäjänteisiä tavoitteita vaan tärkeämpää on yhteenkuuluvuuden ja vastakkainasettelun ylläpito.
”Lautojen toimintaa ei ole järkevää yrittää ymmärtää sellaisen oletuksen kautta, että toiminta tehtäisiin pitkällä tähtäimellä minkään tavoitteen saavuttamiseksi. Laudoilla on kuitenkin taantumuksellinen perushenki”, Nikkilä kertoo.
Väitöstutkimus ei ainoastaan analysoi verkkoyhteisöjä, vaan tuo esiin niiden vaikutuksen laajempaan poliittiseen keskustelukulttuuriin, sillä niillä on pyrkimys vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sen muotoihin.
Matti Nikkilä haluaa tuoda julki, että kuvalautojen toiminta on epäeettistä. ”Sukupuolten tasa-arvo on minulle tärkeää, ja ajattelen aihettani tasa-arvon kautta.”
Tutkimus tarjoaa välineitä ymmärtää, miten digitaaliset alakulttuurit vaikuttavat yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja radikalisoitumiseen verkossa. Lisäämällä ymmärrystä näistä kysymyksistä väitöskirja edistää myös julkista keskustelua.
Matti Nikkilä on tehnyt väitöskirjansa Oulun yliopistoon toimittajan työnsä ohessa ja se kuuluu englannin kielen alaan.