Syke arvioi vastausten pohjalta kuntien tilannetta sen mukaan, kuinka pitkälle ne ovat edistyneet ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Suurista kunnista pisimällä ovat Espoo, Turku ja Vantaa. Keskikokoisista kunnista pisimällä olivat Pirkkala, Kirkkonummi ja Ylöjärvi. Pienistä kunnista pisimällä olivat Pielavesi, Kitee, Kruunupyy, Kivijärvi ja Urjala.
Kysely toteutettiin keväällä 2025 ja siihen vastasi 118 kuntaa. Vastaajina olleet kunnat edustavat yhteensä noin 4,1 miljoonaa asukasta, mikä kattaa arviolta 73 prosenttia Suomen väestöstä. Selvityksen tilasi vakuutusyhtiö If. Vastaavia kyselyitä on toteutettu Ruotsissa ja Norjassa useamman vuoden ajan.
Ilmastonmuutos näkyy kunnissa
Kyselyyn vastanneista kunnista 87 prosenttia kertoi ilmastonmuutoksen näkyneen kunnassa. Eniten havaintoja on tehty sademäärän lisääntymisestä, lämpötilan kohoamisesta ja järvien ja jokien virtausten muuttumisesta. Ainoastaan 13 prosenttia vastanneista kunnista ilmoitti, etteivät ole havainneet mitään sään ääri-ilmiöitä eikä ilmastonmuutoksen vaikutuksia tai etteivät voi ottaa kantaa.
Yli 80 prosenttia vastanneista isoista kunnista on laatinut tai valmistelee suunnitelmia, kun taas pienissä ja keskikokoisissa kunnissa luvut ovat 35 ja 48 prosenttia.
Vain noin 10 prosenttia vastanneista kunnista on laatinut kattavan arvion siitä, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa kuntaan tulevaisuudessa. Suomi poikkeaa tässä suhteessa naapurimaista Ruotsista ja Norjasta, joissa valtaosa kunnista on vastaavien selvitysten mukaan arvioinut ilmastoriskejä ja haavoittuvuuksia kattavasti.
”Suomesta puuttuu kuntia velvoittava kokonaisvaltainen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä lainsäädäntö ja alueellinen tuki vaihtelee alueen mukaan. Ruotsissa ja Norjassa valtaosa kunnista on tehnyt syvällisempiä riskiarvioita ja moni on lisäksi arvioinut ilmastonmuutoksen epäsuoria vaikutuksia. Näiden vaikutusten arvioiminen on tärkeää, sillä ilmastonmuutoksen välilliset vaikutukset ovat vaikeammin arvioitavissa ja ne voivat olla yhtä merkittävät kuin suorat vaikutukset”, ryhmäpäällikkö Johan Munck af Rosenschöld Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Vaikka suurin osa vastaajista ilmoitti, että ovat havainneet kuntaan kohdistuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksia, vain noin kolmannes kyselyyn vastanneista kunnista on arvioinut, miten aiemmat sään ääri-ilmiöt ovat vaikuttaneet kuntaan tai tuottaneet pohjatietoa tai arvioita tietyistä sään ääri-ilmiöistä.
Sopeutuminen työllistää kuntia
Vastanneista kunnista lähes yhdeksän kymmenestä ilmoitti tekevänsä työtä ilmastonmuutokseen sopeutumisen parissa. Yli 60 prosentilla kunnista sopeutumistyöstä on tehty poliittinen päätös ja liki kahdessa kolmesta kunnassa on tehty konkreettisia sopeutumistoimenpiteitä. Vastaajista noin neljä viidestä kertoi, että kunnassa aiotaan toteuttaa toimenpiteitä tulevaisuudessa.
Tulosten perusteella vähän alle puolet kunnista on sisällyttänyt ilmastonmuutokseen sopeutumisen nykyisiin kunnan prosesseihin, kuten asemakaavoitukseen, hulevesien hallintaan, yleiskaavoitukseen, varautumissuunnitteluun, vesihuollon suunnitteluun ja riski- ja haavoittuvuusarviointeihin.
Kyselyn tulosten mukaan suomalaiset kunnat seuraavat Norjan ja Ruotsin kuntiin verrattuna selkeästi useammin kunnan omaa ilmastonmuutokseen sopeutumistyötä, mikä auttaa työn suunnittelua ja mahdollistaa oppimisen työn onnistumisista ja haasteista.
Tutkijat laativat kyselyn pohjalta joukon suosituksia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.
”Resurssointia tulee vahvistaa. Kaikkien kuntien tulisi arvioida ilmastoriskejä ja haavoittuvuuksia ja asettaa selkeät tavoitteet ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Yhteistyötä kuntien toimialojen välillä ja kuntien kesken tulisi vahvistaa. Viestintää täytyy tehostaa. Ilmastonmuutos koskettaa laajasti eri tahoja ja esimerkiksi kiinteistönomistajia on tarpeen informoida erilaisista riskeistä ja vastuista”, Munck af Rosenschöld sanoo.
Sään ääri-ilmiöiden voimistuminen näkyy vakuutusalalla
Selvityksen tilanneen vakuutusyhtiö Ifin mukaan sään ääri-ilmiöiden voimistuminen näkyy Ifin toimintamaista erityisesti Norjassa ja Tanskassa. Viimeisimpänä tämän syksyn Amy-myrsky aiheutti maissa laajoja vahinkoja, vaikka se laantuikin ennen Suomeen rantautumista.
”Olemme havainneet, että usein toimenpiteisiin ryhdytään vasta, kun ääri-ilmiö on kohdattu. Ilmiöt ovat kuitenkin arvaamattomia emmekä ole Suomessakaan niiden ulottumattomissa, joten täälläkin tulisi ryhtyä toimeen,” Ifin korvausjohtaja Tia Mäki sanoo.
Vaikka varautuminen vaatii investointeja, Mäki muistuttaa, että ne maksavat itsensä takaisin. Norjassa on laskettu, että yksi sijoitettu kruunu tuottaa kuusinkertaiset säästöt vältettyinä vahinkokustannuksina.
”Ennakointi ja varautuminen on kustannustehokkaampaa ja hallitumpaa kuin vahinkojen korjaaminen jälkikäteen. Sillä voidaan estää myös henkilövahinkoja, joita ei voi koskaan mitata rahassa.”
Kuntavertailu
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö Johan Munck af Rosenschöld, Suomen ympäristökeskus, puh. +358 29 525 1513, etunimi.sukunimi@syke.fi
Head of Press Henna Nikkari, If Vakuutus, puh. +358 10 514 1245, etunimi.sukunimi@if.fi